Kuusi sukupolvea Elisabetista Elisabetiin

Energiapuun korjuu on välttämätön osa puulla lämmittäjän arkea. Lomastani käytän kaksi päivää metsätöihin synnyinpaikkani metsässä.

Puuta polttamalla on lämpö tuotu pirtteihin ja kamareihin silloin kun oma elämäni sai alkunsa näissä maisemissa. Puuliedellä ja -uunissa laittoivat ruokansa edesmenneet sukupolvet.

Oulaisten Matkanivaan saapuivat 1920-luvun alussa Elisabet ja Kustaa Huhtala Etelä-Pohjanmaalta pohjoiseen suuntautuneen muuttoliikkeen mukana. Samassa yhteydessä Pohjois-Pohjanmaalle saapuivat myös perheen poika Jaakko ja miniä Anni (e. Johansson). Heille syntyi kolme lasta, joista ainoa poika Olavi on minun isäni.

Perhekunta asettui asumaan Herranen -nimiselle maatilalle Pyhäjoen varteen Annosenkosken partaalle. Perimätieto kertoo, että osa tilan päärakennuksen hirsistä on säilynyt 1600-luvun lopulta saakka. Talo eri muodoissaan on sijainnut kyseisellä paikalla jo yli 300 vuoden ajan.Olisi mielenkiintoista selvittää talon historia tarkemmin.

Tässä talossa myös isäni ja äitini aloittivat yhteisen elämänsä 1964 ja täällä myös minä otin ensiaskeleeni ja opettelin sanomaan ensimmäiset sanani. Tosin matkani jatkui parin vuoden kuluttua vanhempieni työn vuoksi muualle.

Täällä nyt oma lapsenlapseni Stella Elisabet tänä keväänä 2015 tutkailee yksivuotiaan silmin uteliaana outoa maailmaa - yhtä uteliaana kuin kaimansa Elisabet Huhtala, joka kuusi sukupolvea aiemmin uudisasukkaana ihmetteli samaa ikiaikaista Pyhäjokilaakson maisemaa ja kuunteli Annosenkosken alati kohisevaa hymniä.

Taloa emännöi Elisabet n. 100 vuotta sitten. Talon viereen on rakennettu uusi talo, jossa Stella Elisabet viettää 1-vuotissynttäreitään keväällä 2015.