tiistai 24. helmikuuta 2015

Vyötärömittako tärkeintä?

Keskivartalolihavuuden torjuminen tarkoittaa läskin tuhoamista. Tulos mitataan yksinkertaisesti nauhamitalla navan kohdalta.

Viikko on jo paastonaikaa kulunut ja on viikkokatsauksen aika.
Mandariini, hunajameloni, ananas ja omena.

Olo on kevyt ja kiva. Kotona en ole syönyt mitään kiinteää ruokaa, vain itse puristettuja tuoremehuja, vehnänorasmehua ja teetä.

Vieraanvaraisuustilanteissa olen syönyt kasviksia ja hieman kalaa. Leipää olen koittanut välttää, mutta tänään en malttanut olla kokeilematta, miltä se maistuu.

Kävin Fadossa syömässä pienen annoksen salaattia ja keittoa. Maistui sanoinkuvaamattoman hyvältä.

Jos nyt lopettaisin ruokapaaston, voisin olla jo tyytyväinen itseeni. Identiteetti on vahvistunut, olo tuntuu terveeltä ja kevyeltä. Ajattelukin on välillä tuntunut selkeältä. Liikuntaa olen voinut harrastaa sopivasti.

Vyötärömitta lyhenee hitaasti, tuskastuttavan hitaasti. Mutta ei se ole tärkeintä. 

En kuitenkaan vielä lopeta paastoa. Toivon, että itsekuri kestää... Nyt haluan paljastaa myös salaisen voimanlähteeni: rakas puolisoni Pauliina paastoaa kanssani. Yhdessä muodostamme toisiamme kannustavan paastoparin. Kiitos siitä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti